Asemakaavan illustraatio vuodelta 1969
Pähkinärinteen historiaa
Asuinalueen toteutuminen
Pähkinärinteen luonto oli ennen rakentamista kallioista metsä aluetta. Alue rakennettiin lyhyenä aikana 1970 -luvun alussa. Asemakaava sovitettiin osin räjäyttämällä pois kallioita alueen tieltä.
Merkittävänä ympäristötekijänä on luonnonkaunis Lammaslampi, joka on kaikkien varjelema keidas. Pähkinärinteen asemakaava on tyypillinen 1960-luvun uusruutukaava. Rakennusliike Otto Wuorio Oy otti tavoitteekseen tehdä alueesta korkeatasoisen ja palkkasi siksi arvostetun suunnittelijan, arkkitehti Pentti Aholan. Kaavan jyrkkä kontrasti luontoon oli ajalle tyypillistä. Nykyiset puistosuunnitelmat pehmentävät rakennusten asemaa maisemassa ja vievät alkuperäisen asemakaavan ideaa. Yhtenäinen arkkitehtuuri esiintyy erityisesti tiilipintaisissa kerrostaloissa ja niiden värityksessä sekä betonirakenteisissa parvekkeissa, joita tosin on osin uusittu. Ostoskeskus toteutettiin vaatimattomampana kuin kaavaluonnoksissa, samoin lähiökeskuksen 12-kerroksinen maamerkki-kerrostalo toteutettiin 10 vuotta myöhemmin matalampana verrattuna kaavaluonnoksen siroon torniin.
Otto
Wuorio rakentaa, kuva vuodelta 1973
On varhaiskevät -73. asuntoja tarvitaan lisää!!
Tapani Mäkipää muistelee aikaa jolloin Pähkinärinne rakennettiin:
Työvoimaa ei ole riittävästi ja sen laatu on aika vaatimaton, siinä oli asetelma lähtiessäni vetämään Pähkinärinteen rakentamista v-73 keväällä.
Työvoimaa tuli Pohjois-Karjalasta, majoitus runsaan sadan hengen asuntoparakkiin, valvoja ja luvallinen kaasuase. Työntekijöiden opastusta ja uusia järjestelyjä puutteellisille taidoille. Kuvan tilanteessa 9 työmaata, joissa kussakin 1- 4 rakennusta. Työmaan vastuuhenkilö on vastaava mestari (Nykyisin työmaan päällikkö) sekä hänellä 1- 3 apulaista.( nuorempaa rkm).
Pähkinärinteen rakennukset on toteutettu betonirunkoisina, seinät suurmuoteilla ja holvit pöytämuoteilla, pöytämuotit tehtiin työmaalla runkotöiden välityönä( kuvassa pöytämuottipino) As Oy Pähkinäpirtin eteläpäässä odottamassa runkotyön alkua. Viimeisenä rakennetun tornitalon Pähkinäterhon holvit tehtiin kokeiluna uusilla kuorilaatoilla
Kaavan dominanttia ollaan toteuttamassa, tornitalo 1980
Yleisin seinien ulkopinnan materiaali on punainen tiili. Perustusratkaisut olivat hyvät. Paalutusta tarvittiin Pähkinäpirtin pohjoispäässä ja Pähkinätorin itäosalla. Mitoitustehtävien hoitoon koulutettiin `mitoittaja`, jolla oli käytössään viimeistä tekniikkaa. Tällöin ei joka työmaalle tarvinnut hankkia mitoitustehtäviin erikoishenkilöä. Mitoittajalle ohjasin myös alueellisen maamassojen hyödyntämisen.
Torninosturit olivat työmaalla jo perustusvaiheessa. Kuvassa 5 nosturia. Hieman myöhemmin otetussa kuvassa huomaamme Pähkinäpirtin sivulla olevan jo 2 torninosturia.
Työmaiden käyttöön oli rakennettu parakki, jossa oli toimisto, varasto ja varsinkin siirtotyöläisille tärkeä ruokala. Sijainti oli keskeneräisen Pähkinärinteentien pohjoispuolella , paikassa, johon ollaan nyt sijoittamassa lisärakennusta. Toinen parakki oli Pähkinätorpan itäpuolella (kuva, jossa keskellä torninosturi + Pähkinäterho) . Lisäksi pieniä toimisto- tiloja piirustusten ja puhelinyhteyksien käyttöä varten.
Rakentaminen oli vilkasta 1970– luvun alkuvuodet… mutta loppuvuosien lama hiljensi rakentamisen niin, että 1978 oli talvella muutama kuukausi, jolloin ei Pähkinärinteellä rakennettu ollenkaan.
ilmakuva vuodelta 1973
rakenteilla olevat yhtiöt, (sulkeissa urakoitsija) :
Pähkinäraitti (Tapiola)
Pähkinäkontu B ( Tapiola)
Pähkinälampi (Riikonen)
Pähkinätorppa A+B ( Tapiola)
Pähkinäpirtti A+B ( Vuolio)
Pähkinätori (Tapiola )
Pähkinäkätkö (OE )
Pähkinäaho (Tapiola)
Pähkinäniitty (Tapiola)
perustukset valmisteilla yhtiöillä:
Pähkinäpuu
Pähkinäpesä
Pähkinätie
Lammenranta, puusto Lammaslammentien länsipäädyssä puuarina tehty, rakentaminen kesken, taustalla alueen viimeinen alkuperäinen rakennus puretaan kohta tämän jälkeen.
.
Ilmakuva vuodelta 1998
Eteläinen kaava-alue Pähkinärinne 2
Pähkinärinteen 2. kaava-alue suunniteltiin ja rakennettiin 1980 -1995. Asemakaavan on laatinut Vantaan asemakaavaosasto ja rakennusten suunnittelijana on Arkkit.tsto Aatos ja Aila Issakainen. Alueella on oma pieni ostokeskus, koulu, neuvola ja kirjasto.
Pähkinärinne 2 pienoismalli vuodelta 1980
Korjaus- ja täydennysrakentaminen
20 vuoden jälkeen oli aika tarkastella aluetta taas kriittisemmin ja pientä parantamistarvetta oli havaittavissa. Alueen epäkohtien korjaamisesta syntyi Pähkinärinne 2000-suunnitelma. Asukkaiden, hoitoyhtiön ja kaupungin virkamiesten yhteissuunnittelu loi toimikunnan joka nimettiin Pähkinäryhmäksi.
Vantaan Sanomat kirjoitti aiheesta 1999
alla kuvia Tapani Mäkipään kansiosta:
tietokilpailu, mikä yhtiä ja mikä vuosi?
